Etusivulle

Keski-Suomen Mehiläishoitajat - Parveilun paikka!

Ajankohtaista keväällä 2018

SML:n uusi toiminnanjohtaja Stanislav Jas 12.3.2018 Jyväskylässä

Tule tutustumaan Stanislaviin ja keskustelemaan mm. emonkasvatuksen kehittämisestä Keski-Suomessa.

Tilaisuus pidetään Vesilinnan Luontomuseossa, Jyväskylässä, maanantaina 12.3.2018 klo 17-19 ja tilaisuus on avoin kaikille, sekä yhdistyksen jäsenille että myös muille asiasta kiinnostuneille. Tervetuloa!

Lue tästä asiaan liittyvä (jäsenille jo sähköpostitse lähetetty) tiedote.

Kevään Mehiläishoidon peruskurssilla on vielä tilaa

Paikka: Opisto, Pääkirjasto-kansalaisopisto
Osoite: Vapaudenkatu 39-41, 40100, Jyväskylä
Opettaja: Pertti Kauppinen
Kevätlukukausi: 20.3.2018 - 24.4.2018
Päivä ja kello: Ti: 18.30-20.00

Ilmoittautumiset suoraan Jyväskylän kasalaisopistoon https://opistopalvelut.fi/jyvaskyla/courses.php?l=fi#pos-1-210-710311

Neuvoja kaupunkimehiläistarhaajille erityisesti taajama-ja kaupunkialueelle

Kaupunkimehiläistarhaajan tulee huomioida aina mehiläisten sijoittamiseen liittyvät kysymykset tarhausympäristössä huolellisesti. Samoin on syytä omata ainakin jonkinverran tarhauskokemusta tai vähintään mehiläishoidon peruskurssitus. Yhdistyksemme peruskussilla käydään läpi kaupunkimehiläishoitoon liittyvät kysymykset niin kuin myös asian vaatima hoitotekniikka.

Taajamissa tulee ottaa yhteyttä paikalliseen terveystarkastajaan, joka neuvoo sijoituspaikkaan liittyvissä kysymyksissä ja joka tekee myös tarvittaessa tarkastuskäynnin koskien tarhauspaikan sopivuutta. Mikäli aiottu sijoituspaikka ei ole omalla maalla, niin pesille täytyy saada tietysti maanomistajan lupa. Omalle maalle saa pesiä sijoittaa, mikäli naapureilla ei ole mitään sitä vastaan. Rajanaapureilta pitääkin olla aina yksiselitteinen ja kirjallinen suostumus, jossa he ilmaisevat olevansa tietoisia hankkeesta ja hyväksyvänsä mehiläispesien sijoituspaikan.

Kaupunkimehiläistarhaus on hoitajan kannalta siinäkin mielessä vaativaa, että hoitajalla täytyy olla valmius tarkkailla pesiä ja mehiläisten hyvinvointia varsinkin varhaisesta keväästä alkusyksyyn saakka 8-9 päivän välein. Erityisesti parveiluaikana (toukokuun lopulta – elokuun loppupuolelle) hoitajan täytyy olla selvillä siitä, mitä pesissä tapahtuu. Tätä asiaa helpottavat tuntuvasti säyseät, rauhalliset ja parveiluhitaat mehiläiset. Lähes parveilemattomiakin mehiläiskantoja on olemassa.

Mehiläistarhaaja on aina itse vastuussa mehiläisten aiheuttamista ongelmista, mahdollisista vahingoista ja kustannuksista. Siis samalla pääperiaatteella, mikä koskee myös kaikkia tuotanto- ja lemmikkieläimiä.

Paljon käytettynä ja hyvänä vaihtoehtona mehiläistarhaukselle kaupungissa tai taajamassa on se, että pesät sijoitetaan hieman taajaman ulkopuolelle, missä etuna on yleensä paremmat sato-olosuhteet. Samoin etuna voi olla se, että pesät voidaan sijoittaa huomattavasti vapaammin ilman pelkoa siitä, että tulisi ongelmia esim. naapureiden kanssa. Toki taajaman ulkopuolellakin täytyy olla aina maanomistajan lupa sekä on huomioitava ympäristö, kuten esim. kulkuväylät. Erittäin myönteinen ja laajentunut tietoisuus mehiläisten korvaamattomasta pölytyshyödystä on laajasti tiedossa, joten mehiläispesille löytyy helposti sijoituspaikkoja.      - Pertti Kauppinen

Mehiläismatka Latviaan pe-su 18.-20.5.2018

Helsingin Seudun Mehiläishoitajien järjestämälle kevätretkelle Latviaan olemme myös me muut tervetulleita. Matkalla vieraillaan mehiläiskohteiden lisäksi myös mm. puutarhamarkkinoilla. Lisätiedot matkasta löytyvät osoitteesta https://www.hunajahelsinki.fi/?x171435=205543 . Hinta Helsingistä 270 euroa.

Ilmoittautumiset 20.4.2018 mennessä, puh. 0500-208613

kansi.jpeg

Mehiläiskalenteri 2018 - viimeisiä viedään!

Muutama kappale kalentereita vielä jäljellä 50% alennuksella ja ilman postituskuluja - eli 6 € / kpl !

Kalenterin saatavuutta voi kysellä yhteydenottolomaketta käyttäen.

Klikkaamalla tästä pääset katsomaan miltä kalenteri kokonaisuudessaan näyttää.

maaliskuva.jpeg

SML:n Sadonkorjuuseminaarista ja vuosikokouksesta hyvät tuliaiset kotiin

Suomen Paras Hunaja 2017 -kilpailussa tuli taas Keski-Suomeen huippusijotuksia

Jorma Sahinaho voitti kiteytetyn hunajan sarjan ja Veikko Lehtonen nappasi ensimmäisen sijan juoksevan hunajan sarjassa, kumpainenkin Saarijärveltä. Kokonaiskilpailun voitti jo toisen kerran peräkkäin Raimo Tervola puolukkahunajallaan. Onnea voittajille!

Esiraati valitsee yleisön maisteltaviksi kuhunkin sarjaan viisi teknisesti moitteetonta hunajaa, joista yleisö sitten makunystyröillään valitsee suosikkinsa. Voittajien kovan ammattitaidon lisäksi täytyy siis Keski-Suomessa ja Saarijärven ympäristössä olla myös ylivertaisen maukkaita mesilähteitä, kun sieltä tulevat hunajat saavat lähes joka vuosi huippusijoja.

SML:n johtokunnan uusi kokoonpano

SML:n johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Hannu Luukinen Limingasta. Näin ollen Luukinen jätti paikkansa johtokunnan jäsenenä kesken kauden ja hänen varajäsenensä Josefiina Keskustalo nousi johtokunnan varsinaiseksi jäseneksi vuoden pestillä.

Lisäksi johtokuntaan valittiin uusina jäseninä Jarkko Isokungas Kokkolasta, Hannu Torkkel Lohjalta ja Arja Korhonen Lapinlahdelta. Tomi Suvanto Lapualta uusi pestinsä. Rami Heikkilä, Marko Leino ja Markku Pöyhönen jatkavat edelleen.

Puolet johtokunnasta uusiutui siis kertaheitolla ja kun toiminnanjohtaja vielä vaihtuu ensi keväänä, niin meillä on käsissä uudet pelinappulat.

 

hunajakilpa2017.jpg

Suomen Paras Hunaja 2017 -kilpailun voittajat lavalla Järvenpäässä 18.11.
Palkitut oikealta lähtien: Jorma Sahinaho,Teemu Aittamaa, Raimo Tervola, Aappo Valo (paikallisyhdistysten sarjan voitto) ja Veikko Lehtonen.
 

Onnea kaikille voittajille ja sen suurimman työn tehneille - eli voittajien mehiläisille!

Lisää tietoa hunajakilpailusta Liiton sivulta.

Ja tässä vielä kuva hunajakilpailun tuloksista, eli loppukilpailuun päässeet viisi hunajaa sarjoittain. Paikallisyhdistysten hunajat puuttuvat tästä.

tulokset2017.jpg